Uuteen nousuun?

Moikka! Ihan ekaksi pitää sanoa, että tuntuu tosi oudolta kirjoittaa tänne. Paljon on kerennyt tapahtua  5kk aikana, minä aikana en siis ole kertaakaan tänne mitään laittanut. Tietyllä tavalla ei ole ollut tarpeeksi asiaa eikä asioita tekisi mieli tyhjyydellekkään kirjoittaa. Tuolla tyhmyydellä tarkoitan siis sitä, ettei postauksia juurikaan katsota tai varsinkaan kommentoida.

Joulukuun lopussa päätettiin, että yksi meidän kaneista muuttaa mun huoneeseen. Tää kyseinen kani asusteli siellä vapaana ja ainakin toi ottavasi onnellisena. 14.4 alkoi kelit lämmetä sen verran, että olisi ollut hyvä hetki siirtää se muiden kanien seuraan. Toisin kävi... aamulla kani oli normaali, mutta illalla tultuani kotiin, oli kani heikossa jamassa häkissä. Tietenkin oli armollisinta päästää se paremmille porkkanamaille. Kanillahan tosiaan ikää oli jo 6v, ettei ihan nuorukainenkaan ollut kyseessä.

Tammikuun alussa tehtiin myös surullinen päätös liittyen Jytkyyn. Jytkyllä oli koko syksyn ollut selittämättömiä oireita, joiden takia oli käyty eläinlääkärissä useaan kertaan. Lopulta päädyttiin siihen, että on armollisinta päästää se pois. Ennen lopetusta saatiin vihdoin diagnoosi: ikusolmukesyöpä. Olin koko tammikuun ihan surun murtama ja se varmasti näkyi myös sosiaalisessa mediassa.

19pv tammikuuta koettiin iloisempi tapahtuma, kun koiramme Nana sai kauan odotetut pennut. Näistä yksi jäikin minulle, hän on nimeltään Elsa. Elsan kanssa käydään tällähetkellä pentukoulua ja Elsa onkin oikein etevä oppilas.

Keväällä ollaan keretty käydä myös muutamassa näyttelyissä ja tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus suunnata sekä osjh:n näyttelyyn, että myös elämäni ensimmäiseen mach showhun. Mätsäreihin mukaan lähtee kiila ja osjh:lle ainakin Ulpu ja Mauno.

Yllä kuva ulpusta, joka on otettu juhla näyttelyistä. Ulpu ei tosiaan saanut sertejä turkkivirheen takia. Eipä se voittaminen muutenkaan ole tai saa olla pääasia vaan se, että saadaan kokemusta ja palautetta.  Tälle vuodelle olisi suunnitelmissa käydä mahd monissa näyttelyissä, sekä saada ulpulle kolmas serti, sekä eliitti pet kortti. Lolaa aijon myös käyttää näyttelyissä vielä tänä vuonna. Snooki sen sijaan on jo eläkkeellä.

Noin kuukausi sitten pelkäsin snookin kuolevan, kun äiti soitti, ettei sillä ole kaikki hyvin ja hän on menossa sen kanssa päivystävälle ell. Snooki oli tosiaan kaasuuntunut jostain syystä. Tästä onneksi selvittiin primperanin(?) ja kipulääkkeen voimin, eikä syytä kaasuuntumiselle löydetty.

Huh huh... paljon on siis kerennyt tapahtua ja paljon jäi myös kertomatta, sillä minun pitäisi pikkuhiljaa joutua nukkumaan. Toivoisin sinulta, kuka tätä postausta päädyit lukemaan, että kommentoisit jotain. Mm siitä, mitä pidit postauksesta jaa siitä kannattaako tätä blogia enää jatkaa? Nautin kyllä kirjoittamisesta, mutta jotain vastakaikua omille teksteille olisi kiva saada.
-Teresa

Marsujen yleisimmät sairaudet

Hei! Pitkästä aikaa ajattelin kirjoittaa tänne ihan oikeaakin asiaa. Nimittäin marsujen yleisimmistä sairauksista. Mutta aloitetaan:
Hengitystietulehdus:
Oireet: Oireilee hengitysteistä kuuluvalla rohinalla , sekä marsun epänormaalilla käytöksellä
 Hoito: Eläinlääkäriin pikinmiten, josta saa antibioottikuurin. Hoitamattomana tai pitkälle edenneenä tappava.

Ripuli:
Oireet: Vetinen uloste, likainen peräpää, sekä apaattisuus.
Hoito: Tuoreruuat tauolle, tukiruokinta, sekä tarvittaessa eläinlääkäriin jos marsun vointi on huono tai ripuli on kestänyt yli 2pv

Heinä silmässä:
Oireet: Äkkinäisesti harmaaksi ja turvonneeksi mennyt silmä. Marsu voi myös siristää silmää.
Hoito: Heinää voi yrittää poistaa itse, mutta pitää tietää mitä tekee, eli ei voi sörkkiä miten vaan. Tai mennä eläinlääkäriin. Silmätippoja kannattaa myös olla.

Munasarjakystat:
Oireet: Koko ajan kestävä kiima ja vatsan kaljuuntuminen.
Hoito: Eläinlääkäriin, jossa hormonipiikit, jos ne eivät auta, niin silloin sterilointi.

Väiveet:
Oireet: Raaputtelu, kaljuuntuminen, muutokset ihossa, hilseily ja öttiäiset.
Hoito: Eläinlääkäriin josta saa loishäädön.

Tuossa nyt muutama  marsujen yleisistä sairauksista. Teenkö joskus toisen osan?

Teresa ja marsut

Kuka tätä blogia edes kirjoittaa?

Heippa! Tuli mieleen etten varmaan koskaan oo itsestäni kirjoittanut. Olen siis Teresa 14v/03 ja omistan kolme marsua, neljä hamsteria ja koiran. Perheessä lisäksi koiria enemmänkin. Mun intohimo on eläimet ja valokuvaus.
Tykkään myös käydä näyttelyissä, erityisesti marsujen kanssa. Se on myös mun harrastus :D
Mun lemppariruoka on mummon tekemä kanakastike, nimen omaan mummon tekemä ;)
Ja lempi kouluaine on liikunta sekä äidinkieli. Minulla on myös oma yritys, Teresan Marsumarket. Siitäkin aiheesta voisin kirjoittaa ihan oman postauksen.

Pelkään ihan hirveästi hiiriä, sekä rottia. En edes tiedä miksi, niiden häntä ainakin on pelottava. Pelkään myös ahtaita paikkoja. Joten mieluummin esim kävelen portaat kun menen hissillä. Hyötyliikuntaa ;)

Peruskoulun jälkeen suunnitelmissa olisi mennä lukioon. Koiralukioon olisi kiva mennä, mutta katsotaan nyt mitä elämä tuo tullessaan :)

Tulevaisuudessa haluan tehdä töitä eläinten kanssa. Toivottavasti haave siitä toteutuu joskus. Tykkään tosi paljon hevosista, ja käynkin välillä ratsastamassa. 

Tykkään myös mökkeillä ja liikkua luonnossa. Eläinten käyttäytyminen kiinnostaa myös. Meidän mökki sijaitsee syötteellä. Siellä on ihana olla varsinkin talvella. 

Talvisin tykkään harrastaa koirahiihtoa Amin kanssa. 

Oon tämmöinen 147cm pitkä. Eli en kovinkaan pitkä XD

Meikata en osaa mutta kovasti välillä yritän. Hiuksiakaan en sen kummemmin laita. 

Luonnonlapsi kun oon ;)

Mutta joo, tässä oli tämä postaus! Pitää oikeasti aktivoitua blogin kanssa. Ois paljon kaikkea kerrottavaa.

-Teresa

Hamstereiden kuulumisia

moikka! Tässä postauksessa ajattelin kertoa hamsujen kuulumisia.
Elikkäs siis kaikille kuuluu hyvää ja tällähetkellä hansuja omistan 9kpl koska nupulle tuli poikasia :)
Oli ihan suuniteltu poikue. Poikasia syntyi 8kpl joista yksi kuoli heti, toisen nuppu söi ja nyt on 6kpl viikon ikäistä poikasta meillä. 2x normaali väristä, 3x safiiri ja yksi helmiäusnormaali. Toinen normaaleista on tyttö ja loput poikia, jos olen oikein sukupuolet katsonut. Salaa toivoin että syntyisi tyttö norre, kerrankin on onni myötä.
Poikasten nimi teema on ed sheranin biisien nimet. Minulle jäävä on bibia be ye ye "Bibi". Ainakin alustavasti.
Näyttelyissä käytiin hamsujen kaa Kajaanissa. Mukana oli Mauno ja Paavo. Tuli pari palkintoa. Marsuilla meni myös hyvin. Ulpu ppm 1 ja Snooki ppm2.
Mutta tähän loppuun vielä kuva vauvoista.

Poikasilla on jo siis karvaa vähän ja ne on aika pieniä vielä :) 

Aina ei voi voittaa.

Moikka! Nyt kirjoitan ajatuksistani, joita olen miettinyt jo pidemmän aikaa.
Minua ärsyttää ja harmittaa se, että ihmisille tuntuu olevan hankalaa hyväksyä ettei aina voi olla ykkönen marsunäyttelyissä. Vinkuvat kuinka saavat "vain" kuman. Pari vuotta sitten olin aloitteleva marsuharrastaja, olin niin iloinen jos voitin joskus jotain.
Tuntuu myös , että jotkut ihmiset lähtevät näyttelyihin asenteella "tietenkin oon paras" ja kun asiat ei kenenkään niinkuin haluaisi , niin alkaa muiden ihmisten ja eläimen joka ei voittanut syyllistys.
Kerran yksi kasvattaja sanoi minulle :"näyttelyissä on tärkeintä hyvä yhteishenki ja kaverit , ei se , että voittaa". Niin totta!
Myös se , ettei osta iloita toisen puolesta , vaan nyrpistellään naamaa yms, ei ole kivaa.
Itse lähden näyttelyihin asenteella "tärkeintä ei ole voitti vaan tunnelma". Oon vuosien saatossa oppinut, että vaikka tekisi parhaansa voiton eteen . Ei voittaminen ole varmaa. Eri tuomarit arvostavat  eri asioita ja sijoittavat marsut sen mukaan. Joka näyttelyn jälkeen mietin, mitä teen ensikerralla paremmin ja olen onnellinen muiden puolesta, jos en itse mitään satu sillä kertaa voittamaan.
Tämä postaus ei koske yhtä ihmistä, vaan enemmänkin yleisesti ajatuksia aiheesta.  Tuolla somessa kun välillä lukee juuri näitä, missä omistaja ei voita ja suuttuu.
Kertokaa kommentteihin omia ajatuksia aiheesta!
-Teresa

Nordic 2017

Moikka! Tänään ajattelin kirjoittaa nordicista! Eli siis olin järjestämässä näyttelyä. Näyttelyö alettiin järjestämään jo tammikuussa, hurjaa miten kauan semmoiseen menee aikaa.
Perjantaina mentiin järjestelemään näyttelypaikkaa, koottiin näyttelyhäkkejä,järjesteltiin marsujen salaattibaaria,joka oli menestys! :)

Pahoittelut kuvien mustista reunoista! Mutta tuommoinen se salaattibaari oli :), siellä oli vaikka mitä evästä marsuille!

Ninni tuli meille perjantaina yöksi js oli siis koko viikonlopun meillä :), laitettiin sen kas marsuja ja höpötettiin yöhön asti :D

Lauantaina alkoi siis näyttelyt. Ekana oli eläintarkastus,jossa myös itse olin tarkastaja :), sitten alkoi näyttelyt. Snooki sai kuman UML ja 95,5 pet luokasta. Ulpun tuomari oli ulkomaalainen joten hän sai arvostella vain sanallisesti. Ulpukka oli muuten kaikki hyvin ,mutta vasemmassa takajalassa oli kuiva kohta,mietin että peli on menetetty ,että ei tulla pääsen ppm sijoille. Noh sitten la iltana pidettiin ppm pöytä ja Ulpu pääsi sinne! Tulokset jätettiin sunnuntaille,joten arvatkaas nukuinko la-su välisenä yönä,no en! Lauantai iltana oli myös nordic illallinen, ruoka ei ollut kovinkaan kummoista,mutta seura oli mitä parasta! Uskaltauduin juttelemaan muutaman lauseen ruotsiksikkin.

Lauantaina oli myös marsujen juoksukilpailu ja yhdennäköisyyskilpailu,johon Snooki ja Elisan Minx marsu osallistuivat.

Ei sijoituttu tuossa kun Snooki oli niin löllö minxiin verrattuna :D

Sitten koitti sunnuntai. Osallistuin ulpulla pukukilpailuun,ei sijoituttu,oli superhienoja pukuja joillain. 

Sitten koitti kauan odotettu palkintojenjako! Ulpu oli junnujen ppm1!!! Alkoi pyörryttään ihan sairaasti kun kuulin sen.

Tässä haen Ulpun palkintoja. Se voitti uniriipu jutun telineellä,ruokaa,ison pokaalin ja ruusukkeen ,sekä tiett ppm kortin ja arvonimen sai myös! Ei tästä edespäin Ulpu on virallisesti NordPCJR-2017 Felicia :D

Snooki sai kuman petistä ja ulkomuodosta. Monet varmaan miettii,missä lola oli. Sillä pisti heinä silmään muutama päivä ennen näyttelyä,joten se jäi kotiin.

Kiitos kaikille mahtavista näyttelyistä,laitan alle vielä muutaman kuvan.

Kiitos kun luit!

Marsun sterilointi

Moikka! Lola steriloitiin viime vuoden marraskuussa ja multa on toivottu postausta aiheeseen liittyen.

Lola sai siis syödä ihan normaalisti yms ennen leikkausta,Leikkaus aika oli klo 11 ja mukaan ohjeistettiin ottamaan mukaan fleece,marsun lempiruokaa ja lämpöpulloja,ja tietty kuljetuslaatikko.

Itse en ollut mukana eläinlääkärissä,koska olin koulussa.

Lolan leikkaus meni hyvin. Se oli lääkärissä siihen asti ,että se heräsi kunnolla ja maisteli ruokaa. Lola oli siis n.klo 14 asti lääkärissä,eli aika nopeasti meni. 

Lola sai lääkkeiksi mukaan suolen toimintaa edistävää lääkettä,kipulääkettä,ja antibioottia. Ja haavalapun ensimmäiseksi päiväksi. 

Tää kuva on otettu sen jälkeen kun lola tuli kotiin. Se piti pitää lämpimässä ja boksissa siihen asti ,että se oli kunnolla hereillä. Lola suostui syömään jo n.klo 18 pellettiä yms, mutta tukiruokin sitä varalta ensimmäiset päivät. Aamulla ja illalla. Haavaa poti hoitaa niin,että häkki pidettiin puhtaana ja haava huuhdeltiin kerran päivässä ja kuivattiin taputellen pyyhkeellä, haava pysyi koko paranemisajan todella siistinä.

Tässä kuvassa näkyy haava sen jälkeen kun lola tuli kotiin, siisti eikö vain? 

Lola olisi saanut mennä takaisin honeyn luo yhden yön jälkeen,mutta Honey yritti syödä Lolan tikkejä,niin lola piti pitää erossa koko 2vk ajan Hanista.

Lola ei saanut tuon kahdenviikon aikana myöskään hyppiä,ettei haava repeä.

Antibioottia olisi pitänyt antaa 14pv ajan,mutta 11pv Lolan vatsa alkoi mennä sekaisin antibiootit takia,joten kysyimme lääkäriltä,saako antibiootit lopettaa,saatiin lopettaa,koska haavassa ei näkynyt merkkejä tulehduksesta.

Lolan tikit olivat itsestään sulavia,joten ne sulivat pois 2vk sisällä.

Nykyään leikkauksesta ei näy mitään merkkejä,todella haalea arpi vain.

Jos sulla tuli jotain mieleen tästä aiheesta niin kysy! Ainiin,Lolan leikkaus maksoi 270€ ja lola steriloitiin terveydellisistä syistä.